KRISTIINA LEMPIÄINEN-TRZASKA

Linnan rouva
22.11.-11.12. 2011
G12 Helsinki


Näyttely perustuu taiteellisen työskentelyn synnyttämän kuvitteellisen ja historiallisen todellisuuden vuoropuheluun. Näyttelyn kuvat yhtä lukuun ottamatta on tehty vanhalle paperitapetille ja juuttikankaalle vuosina 2010 ja 2011.

Kuvataiteilija Kristiina Lempiäinen-Trzaska tuo esille keskiajalla Pohjoismaissa vaikuttaneen mahtinaisen, rouva Ingeborgin (n. 1440 –1507) kohtaamisia eri toimijoiden kanssa. Lisäksi esiin nousevat rouva Ingeborgin elinympäristön luomat olosuhteet ja aseman asettamat velvollisuudet. Näyttely pyrkii hahmottamaan, miten Hämeen ja Satakunnan rouva Ingeborg on toiminut. Mikä sai hänet edistämään myös oman aikamme kulttuurisia arvoja, esimerkiksi kuvataidetta?
 
Vuosina 1504-1507 Hämeen linnassa oli naispuolinen päällikkö. Ylhäistä sukua oleva Ingeborg Aakentytär Tott sai linnan hallinnan itselleen miehensä Ruotsin valtionhoitaja Sten Sturen kuoltua. Suurin osa Suomen linnoista oli ollut Sten Sturen henkilökohtaisessa valvonnassa ja hänen kuoltuaan kaikki muut linnat ja läänit palautuivat Ruotsin kruunulle ja valtaneuvoksille. Hämeen linna ja Kokemäenkartanon lääni oli määrätty Ingeborg Aakentyttärelle leskeneläkkeeksi.

Miehensä kuoleman jälkeen Ingeborg Aakentytär tuli vuoden 1504 lopulla Hämeen linnaan. Hämeessä muistettiin vielä hyvin venäläisten vajaa kymmen vuotta aiemmin tekemä hyökkäys alueelle. Unioniajan juonittelut, sodat ja valtataistelut olivat Ingeborgille tuttuja. Vuonna 1505 yritti linnan entinen vouti Folke Gregerinpoika saada linnaa haltuunsa Ruotsin valtaneuvoston tuella. Folken joukot joutuivat kuitenkin kääntymään takaisin, koska Ingeborgilla oli takanaan linnan väki sekä eräiden merkittävien aatelisten tuki. Ingeborg Aakentytär oli ainoa nainen, joka keskiajalla hoiti Hämeen linnan päällikkyyttä. Valitettavasti hänen valtakautensa jäi lyhyeksi, koska hän kuoli vuonna 1507 Hämeen linnassa.”
(Hockman 2000, Hämeen linnan rouva Ingeborg ja kirkollinen elämä, teoksessa Ristin ja Olavin kansaa, Tampereen museoiden julkaisuja 55, s.185.)


”Hämeen linnan läheisyydessä sijaitsevaan Hattulan Pyhän Ristin kirkkoon maalattiin 1500-luvun alkupuolella upeat kalkkimaalaukset. … maalaustyön ajankohta on määritelty 1510-luvulle. On kuitenkin syytä olettaa, että uusien maalausten suunnittelu on varmasti aloitettu jo aikaisemmin, ja voi hyvällä syyllä myös olettaa, että Ingeborg on osallistunut suunnitteluun tavalla tai toisella.”
(Hockman 1990, Ingeborg Aakentytär Tott, Hämeen linnan valtiatar, Linnassa ja sen liepeillä, Elämää Hämeen linnassa, s. 27-48.)

Kristiina Lempiäinen-Trzaska sanoo, että hänen teoksensa ovat aina esittäviä ja kertovat jotain – paikasta, ihmisistä, ajasta, kokemuksista – ajan ja mielen kerrostumista.