Pauno Pohjolainen & Iida Pohjolainen
Isä ja tytär
10.12.2016 - 2.2.2017 | G12 Kuopio


Iida Pohjolaisen debyyttinäyttely.
Pauno Pohjolaiselta uusia teoksia.

Kuvallinen teosluettelo >
Pauno Pohjolainen CV >
Iida Pohjolainen CV >

Lisätietoja:
G12 KUOPIO, Maaherrankatu 9, Kuopio | www.galleria12.fi |
044 058 8434 | info@galleria12.fi

 


Pauno Pohjolainen
2.3.-4.4.2013

Ars Fennica -palkittu kuvataiteilija Pauno Pohjolainen (s.1949)
avaa maaliskuussa G12:n uusien, Annankadun tilojen näyttelyt.

 

Helsingin Sanomat 15.3.2013:
Veikko Halmetoja; Uudet tilat vihitään vahvasti >

 

Lisätietoja:
G12 HELSINKI, Annankatu 16, 00120 Helsinki |
www.galleria12.fi | 044 717 7177 | g12helsinki@gmail.com



Veistoksia ja reliefejä

Pohjolainen tunnetaan muoto- ja väri-ilmaisultaan
voimakkaista teoksista. Näyttelyssä on esillä taiteilijan
uusinta tuotantoa.

"Suuri mysteeri ja selittämätön kauneus ovat usein läsnä
Pauno Pohjolaisen taiteessa. Läpi koko hänen tuotantonsa
kulkee punainen lanka, joka kertoo omalaatuisesta
hulluudesta ja haltioitumisesta. Se on haltioitumista siitä,
mikä on väkevää, tuntematonta ja tavoittelemisen arvoista...
Uransa alussa Pohjolainen ilmaisi spontaanisti viehtymystään
kaikkeen villiin, vahvaan ja kauniiseen; nykyisin hän
harjoittaa herkkyyttään tietoisemmin ja tulkitsee mysteeriä
niin, että onnistuu vangitsemaan sen - sen omassa valossa.

Pauno Pohjolainen nousi suomalaisen taidemaailman
tietoisuuteen 1980-luvulla ns. Kuopion koulun keulahahmona.
Sitä ennen hän ehti herättää huomiota valtakunnallisesti
mm. saamalla 1970-luvun alussa kultamitalin nuorten
taidetapahtumassa. Pohjolainen oli etuvartiossa 1970-luvun
sosialistiseen realismiin pitäytyneen kuvailmaisun murtuessa.
Nuorten näyttelyssä 1980 esillä ollut "Rauhanhäiritsijä"-sarja
(1980) oli valtakunnallisesti käänteentekevä työ maalauksen
formaatin kyseenalaistajana. Myöhemmin hänen
maalauksensa siirtyivät seinältä lattialle, kuten "Alfa ja
omega" (1984).

Puureliefeissään Pohjolainen korostaa valon läsnäoloa ja sen eri
asteita käyttämällä samassa veistoksessa eri puulajeja (Suuri
valo, 1994). 1990-luvun alussa bysanttilaiset ja ortodoksiset
teemat alkoivat entistä enemmän nousta esiin Pohjolaisen
tuotannossa. Venäläisen kirkkotaiteen ikonit ja lehtikulta käyvät
Pohjolaisen veistoksissa läpi nerokkaan muodonmuutoksen
(Jouluyö, 1997). Hän tarkastelee ortodoksisen kirkon pyhiä
esineitä, muun muassa analogipöytää, jolla juhlaikoni tai
Raamattu lepäävät, ja erityisesti tiettyjä ikonitaiteessa
esiintyviä kuvaelementtejä (Neitsyt Marialle, 1996). Kekseliään
ja erittäin omaperäisen puukonstruktion avulla, jossa
poikittaissahatut ja yhteenliimatut puut muodostavat pinnan,
Pohjolainen muuttaa veistosten karaktääriä, niin että
maalauksesta siirrytään kohti illuusiota kolmiulotteisesta
esineestä jonka ominaispiirteisiin kuuluu kouriintuntuva
tilallinen läsnäolo (teemasta Marian istuin, 1998).

Tyypillistä Pohjolaiselle on myös hänen tapansa liittää
veistoksiin erilaisia muoto- ja materiaalielementtejä: hän
käyttää vastakohtia ja kontrasteja. Sen lisäksi, että hän
yhdistää toisiinsa maalauksen ja veistoksen, hän saattaa
yhdistää myös puuta ja hartsia tai hillityn ja värikylläisen
pinnan. Valo kohtaa pimeyden, karhea puupinta kohtaa
sileän ja pyöreät, pehmeät muodot yhdistyvät kulmikkaisiin.
(Mihin vertaisin taivasten valtakuntaa, 1997). Vuosien
varrella puun lisäksi Pohjolainen on käyttänyt teoksissaan
myös mm. lasikuitu- ja epoksihartsia (Illuusio I, 1985-86),
erilaisia metallilevyjä ja -verkkoja (Pennejätaivaasta, Kuopion
Osuuspankki, 2001) sekä läpivärjättyäbetonia (Yläsali, 1993).

Pohjolaiselta on tilattu lukuisia monumentaalisia julkisia
teoksia, kuten esimerkiksi "Sauna ja sisu (2003)" Suomen
suurlähetystöön Canberraan, Australiaan sekä reliefi
"Elämänvirta" (2005), Hesperian sairaalan julkisivuun Helsinkiin.
Häntä pidetään yhtenä suomalaisen kirkkotaiteen uudistajana.
Hänen luomiaan ovat Rantasalmen (1989) ja Laajasalon
(2003) kirkkojen alttaritaideteokset, minkä lisäksi hänen
teoksiaan on lukuisissa sakraalitiloissa ja siunauskappeleissa
(Petosen seurakuntatalo, Kuopio, 1999).

Pauno Pohjolaiselle myönnettiin 1997 pohjoismaiden suurin
vuosittain jaettava kuvataidepalkinto Ars Fennica.
Perusteluissaan tuomarina toiminut Irlannin modernin taiteen
museon johtaja Declan McGonagle totesi mm. "Pauno
Pohjolainen on hyvin vahvasti läsnä sekä omassa
yhteisössään että laajemmin kansallisella tasolla. Hänen
tuotantonsa sisältää perinteisiä materiaaleja ja tekotapoja,
mutta samalla teokset ilmentävät selkeästi nykytaiteen
olemusta... Pauno onnistuu luomaan synteesin historiallisten
ja universaalien elementtien sekä oman taiteellisen kielensä
välille ja näin ilmaisemaan yksilölliset ideansa."

Pauno Pohjolainen sai Ars Fennica-palkinnon vuonna 1997
ja hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 2005.

(Lainaukset Ars Fennica -kirjasta 1998 / Dan Sundell)


Kuvallinen teosluettelo 2013 >