KUKA OSTI TASA-ARVON-KUKA MYI DEMOKRATIAN?

Tuula Hara, Timo Kokko, Pekka Hiltunen, Arto Väisänen, Johanna Väisänen

 

 
Timo Kokko
Arto Väisänen
 
 
 Tuula Hara
 Johanna Väisänen
 
 Pekka Hiltunen

 

 

 
 Ars Liberan näyttely
6.-24.7.2011
Galleria 12
 
 
Eriarvoisuus yhteiskunnassamme kasvaa, tuloerot suurenevat, köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, menemme kohti tasaveroa. Vieläkö Suomessa vallitsee ennen niin kuuluisaksi tullut pohjoismainen demokratia, vai onko eväät jo syöty? Henkinen ilmapiiri on muuttunut huolehtimisesta avoimeksi ahneudeksi ja luusereiden syyttelyksi.
 
Suomen pohjoismaiseen hyvinvointimalliin ovat perinteisesti kuuluneet pienet tuloerot, pohjoismaat ovat vieläkin kansainvälisessä vertailussa tulonjakotilastojen matalimmasta päästä. Silti tuloerot ovat kasvaneet OECD-maiden kärkitahtia 1980-luvun jälkeen. Suuri syy kyseiseen kasvuun on verouudistus, joka toteutettiin 1993, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin. Tuloerojen kasvun povataan jatkuvan niin kauan kuin verotukseen ei puututa.
 
- Yhteiskunta tukee välillisesti matalaa palkkaa maksavia yrityksiä, sillä esim. neljännes asumistuen saajista on työssäkäyviä henkilöitä.
 
- Suomalainen suuryritysjohtaja ansaitsi vuonna 1991 14 kertaa enemmän kuin palkansaaja keskimäärin, mutta vuonna 2001 jo 30 kertaa enemmän.
 
- Suurten tuloerojen yhteiskunnissa, sosiaalinen liikkuvuus vaikeutuu, mahdollisuuksien tasa-arvo rapautuu, iso- ja pienituloisten asuinalueet eriytyvät ja turvattomuus lisääntyy, joka taas johtaa kontrollin kasvuun. Palataan pikku hiljaa takaisin luokkayhteiskuntaan.
 
-Tuloerot eivät edistä talouskasvua eikä talouskasvu hyödytä köyhiä, monissa maissa, joissa on ollut voimakas talouskasvu köyhien reaalitulot  ovat käytänössä laskeneet.
 
 
(lähteinä on käytetty professori Juha Siltalan, kansantaloustieteen professori Matti Tuomalan ja Stakesin tutkijan Pasi Moision tekstejä)
 
 
Kari Juutilainen