Antti Immonen
Kaikki ovat saaria

2.8. - 21.8.2014 | G12 Helsinki

 

Lapsena kavereitten kanssa veneellä saareen menemisessä
oli kutkuttavaa jännitystä. Saari oli aina lupaus seikkailusta.
Oli melkeinpä sama oliko saari jo usein läpikoluttu vai pitkän
soutumatkan päässä oleva uusi, tutkimaton kohde. Joka
retkellä oli jotain uutta löydettävää – jyrkkä kallioseinämä,
aarteita roskakasoissa, vänkä kiipeilypuu, uudet vakoilu-
ja sotimismaastot tai hyvä uimaranta.

Rannalla istuskellessani, kun mieli on rauhallinen ja
katselen järvellä näkyviä saaria näen niiden silhueteissa
erilaisia hahmoja. Mielikuvitus heijastaa saarten tummiin
muotoihin mustetahratestimäisesti kulloinkin merkittäviä
asioita. Lapsena siellä oli krokotiili ja avaruusalus, hieman
myöhemmin naisfiguureita ja nykyään aika usein erilaisia
veistossommitelmia.

Teen veistoksia kuvitellen niiden sijoittuvan perinteiseen
valkoiseen näyttelytilaan. Teos näyttäytyy siellä katsojalle
keskellä neutraalia ympäristöä, vapaana vuorovaikutuksista.
Ajattelen veistosteni olevan eräänlaisia saaria, jotka
sijoittuvat tilaan. Useampia voi olla näkyvissä yhtäaikaa,
mutta jokainen on oma erillinen kokonaisuutensa omine
tarinoineen.

- Antti Immonen

Cv, Antti Immonen >
Teosluettelo >

Lisätietoja:
G12 HELSINKI, Annankatu 16, 00120 Helsinki | www.galleria12.fi | 044 717 7177 | g12helsinki@gmail.com

 

Antti Immonen
Saaria ja muita uusia veistoksia
17.8. - 5.9.2013  | G12 Kuopio

 

Tein kaikki näyttelyn teokset kuluvan kesän aikana. En pelannut
varman päälle. Nopeassa tahdissa työskennellen annoin mennä
ja katsoin mitä tuli. Materiaaleina käytin akryylia ja
ruostumatonta terästä.

Tapani tehdä veistoksia on materiaalista riippumatta rakenteleva.
Kokoan teoksen pienemmistä osista, joita sovittelen yhteen niin
että kokonaisuudesta tulee silmää kiehtova. Vaikka jokainen osa
säilyttäisikin identiteettinsä ja erillisyytensä, sen tulee toimia
ajatuksellisesti ja visuaalisesti veistoksen kokonaisuudessa.

Ajattelen myös teoksieni olevan toisistaan erillisiä saarekkeita,
joista jokaisessa on oma tarinansa ja logiikkansa. Toisaalta
kaikkien takana on sama taiteilija, joten pinnan alla on
väistämättä jotain yhteistä. Lisäksi tätä näyttelyä tehdessä
tiivis ajanjakso vaikutti siihen, että näistä teoksista löytyy useita
yhdistäviä tekijöitä.

Jokaisella on mielikuva saaresta. Se voi olla paratiisi kaukana
etelän lämpimässä valtameressä tai muutamasta kivestä
muodostunut karu luoto keskellä pientä järveä. Se voi myös olla
jotain paljon suurempaa, kuten Maapallo avaruuden valtameressä.

Individualistisen ihmisen voi ajatella olevan saari - jokainen
ihminen on saari. Se on vastakohta ihmisen yhteisölliseen
olemukseen viittaavalle ajatukselle ”kukaan ihminen ei ole saari”.
Kaikilla on erillisyyden ja yksilöllisyyden tunteita, sekä
kokemuksia kommunikoinnin vaikeudesta ja väärinkäsityksistä.

Erottavista tekijöistä huolimatta ihmisten välillä on perimmäistä
yhteyttä. Sekä biologisella että kulttuurisella tasolla. Saaria ei
lopulta edes ole, vaan veden pinnan alle katsottaessa saaret
ovat samaa maata. Erillisyys on pinnallinen näköharha.

- Antti Immonen

Antti Immonen (s.1973) on useita materiaaleja käyttävä
kuopiolainen kuvanveistäjä, jonka teoksia on jo monissa
julkisissa kokoelmissa. Hänelle on ominaista rakenteleva
työskentelytapa. Hän tekee veistoksia, joiden lähtökohtina
ovat luonto-, tiede- ja tieteisvisiot. Hänen teoksensa eivät
perustu luonnonhavaintoihin, vaan naturalistiseen ajatteluun,
jossa kaikki maailmassa käsitetään luonnoksi.  

Kuvallinen teosluettelo >
 

Antti Immonen
Fragmentti
8. - 27.4.2012 | G12 Helsinki

 

Näyttelyssä on esillä uusin veistokseni nimeltään
"Fragmentti – urku murtuu". Yhdistelen siinä traditionaalista
puukäsityötä hiukkaskiihdytinestetiikkaan.
Teos on kookas palikkaleikki, jossa pyrin löytämään
kiinnostavan vauhdikkaan muodon käyttämällä kuusilautaa.

Usein veistoksissani lähtökohtana on ollut pallomuoto tai
laskokset, joista löytyy esimerkkejä biologiasta yllinkyllin.
Tällä kertaa asetin itselleni haasteen päästä orgaaniseen
lopputulokseen suorakulmion muotoisilla palikoilla.

Ratkaisu löytyi fraktaalista. Nykyisten kotitietokoneiden
teho mahdollistaa zoomailun kolmiulotteisiin fraktaalimaailmoihin.
On hypnoottista sukeltaa sisälle algoritmien kuvaajien
alienmaailmoihin, vaikkei niiden pohjalla olevaa matematiikkaa
juuri ymmärtäisikään.

3D graafinen leikittely tietokoneen ääressä innosti minut
tekemään veistoksen korallimaisesta, itseääntoistavasta
fraktaalirakenteesta.

-Antti Immonen

Verkkokauppaan >>