Anita Jensen
Lingering In The Gardens Of Gaze
Viipyilyä katseen puutarhoissa

30.4.-19.5.2016 | G12 Helsinki


AJATUKSIA TÖIDEN VALMISTUESSA

The Collection of Madama Butterfly

2012 Kiotolaisesta Kabukiteatterin näytelmän julisteesta
lainasin kuvan kuuluisasta pääosan esittäjästä
rooliasussaan. Näytelmän nimi oli
ふるあめりかに袖はぬらさじ Furuamerikani sodehanurasaji
(1972), ja kuuluisa onnagata kuvassa oli Bando
Tamasaburo viides. Juliste toimii alustana omalle vapaalle
tulkinnalleni Madama Butterflyn tarinasta Giacomo Puccinin
oopperasta (1904), joka taas perustui Pierre Lotin perhospeliä
kuvaavaan romaaniin Madame Chrysanthème (1887). Tässä
romaanissa länsimaiset seksuaalifantasiat määräaikaisista
japanilaisista vaimoista huipentuvat mielestäni kuvaukseen:
”Hän on kaunis ja mukava olento, jota kukkeuden ohimentyä
kukaan ei siedä hetkeäkään, sillä hänen hetkellinen
viehkeytensä muuttuu välittömästi apinamaiseksi irvistykseksi.”
Minun tulkinnassani roolissa onkin miesnäyttelijä, joka
näyttelee ”perhosvaimoa”. Linssin tai suurennuslasin läpi
tulevan katseen suunnasta ei voi olla varma. Varmaa ei ole
myöskään katsojan, eikä katsottavan henkilöllisyys. Ehkä
Rouva Perhonen onkin kerännyt samanaikaisesti omaa
kokoelmaansa…

The Family Album of Mother of the Pearl

Näissä töissä järjestelen jälleen kerran
matkamuistokokoelmaani. Tässä sarjassa suomalaiset
satavuotiaat jokihelmisimpukan kuoret ja melkein
samanikäiset perhevalokuvat ja valokuvarasiat Kiotosta
löysivät toisensa ja toivat mieleeni seuraavan rinnastuksen:
"Jotta jokihelmisimpukka pystyisi kasvattamaan sisällään
ainutlaatuisen hohtavan aarteen, se tarvitsee otolliset
olosuhteet ja ainesosat. Simpukan sisälle tunkeutunut hiekan
siru mm. aiheuttaa sille kovan kivun ja tuskan. Ihmiselämällä
on tapana muodostaa elämän virrassa yhtä ainutlaatuisia ja
monimuotoisia kiteytymiä...”

Työmetodeistani

Noudatan päämäärätiedottoman kuljeskelun, harhailun
”metodia”, jonka kautta syntyy havainnoinnin tapa ja joskus
melkein tajunnantilan muutos. Mutta harhailuni ei ole vain
päämäärätöntä ajelehtimista ja viipyilyä fyysisesti vaan
myös tai pelkästään mielessä ja mielikuvien maailmassa.
Toinen ”metodini”, joka on johtanut minut tällaiselle kuvakielen
alueelle, on intohimoinen jopa fetisistinen keräilijän luonteeni.
Nämä molemmat ”metodit” iskevät erityisesti matkoillani
Japanissa, ja ne pohjautuu elämän ja kokemusten nälkään
ja onneksi johtavat myös hetkellisiin elämän ymmärtämisen
puuskiin.

Helsinki 18.4.2016
Anita Jensen

ANITA JENSENIN TÖISTÄ
GLIMPSES OF THE THEATRE OF LIFE
ELÄMÄN TEATTERI
LIVETS TEATER
人生というドラマが明かされる瞬間

Anita Jensenin valokuvissa ja grafiikan vedoksissa korostuvat
voimakkaana ajan hetkellisyys, deformaatio ja japanilaisen
kauneuden muodot monine variaatioineen. Työt ovat kuin
aikaikkuna toiseen maailmaan, paikkaan tai tuokioita
ohikiitävien hetkien virrassa, joiden tunnelmia katsoja pääsee
ulkopuolisena tarkkailijana jakamaan. Jensen on valokuvissaan
asettanut eteemme näyttämön elämän teatterista. Kuvissa hän
on onnistunut tuomaan esiin japanilaiselle kulttuurille, taiteille
ja estetiikalle olennaista ydintä, joka avautuu kirkkaana
tiedostamattomana tai täydellisen hallittuna tietoisuutena,
yllättävissä ilmenemismuodoissaan. Perinteiset japanilaiset
esteettiset käsitteet kuihtuneen ja lakastuneen kauneudesta
sekä hienostuneen ja groteskin liitosta toistuvat läpi hänen
tuotantonsa. Nämä esteettiset ääripäät, tai rinnakkain asettelu,
luovat Jensenin töihin erityistä jännitettä, joka ilmenee myös
ennakkoluulottomuutena ja uteliaisuutena, mutta mahdollistaa
myös japanilaisen kulttuurin sekä taiteiden tarkastelun uusista
ja yllättävistä näkökulmista. Toisaalta Jensenin töissä
korostuvat japanilaiselle yhteiskunnalle ominainen polaarisuus,
vieras ja oma, sekä niiden luonnollinen liitto. Japanilainen
kulttuuri ja kauneus avautuvat uudella tavalla selkeänä ja
teeskentelemättömänä, mutta saa lisää vivahteita Jensenin
vahvasti suomalaisesta, voimakkaasta ilmaisullisuudesta.

Deformaatio

Luonnollisuuteen ja mielenkiintoiseen esteettisinä käsitteinä
liittyy läheisesti myös deformaatio, muodon muutos, joka on
yksi keskeinen teema japanilaisessa perinteisessä teatterissa
ja toinen selkeä teema Anita Jensenin teoksissa.
Nō-näytelmässä tavallisesti ihmisen hahmon ottanut henki
paljastaa lopussa todellisen, usein demonisen minuutensa,
mutta saa kuitenkin ikuisen rauhan rukousten kautta. Hyvin
usein muodonmuutoksen kokeva demoninen hahmo on
japanilaisessa tarustossa nainen, joka on keskeisessä
roolissa myös Jensenin valokuvissa.

Groteski

Anita Jensenin töissä groteskius tulee esille esimerkiksi
hänen kuvasarjoissaan Dream Diary of Madame Pavlova
tai Evolution of Emotions, jossa vanhojen anatomian
oppikirjojen esittelemät epämuodostumat on nostettu
katsojan eteen nyt taiteen kontekstissa. Tämä kuvastaa
loistavasti ruman ja groteskin kauneutta, jolla ei tarkoiteta
japanilaisessa taiteen kontekstissa absoluuttista rumaa,
vaan pikemminkin traagista kauneutta, joka kääntyy herkästi
jopa hieman koomiseksi. Groteskin rinnalla on niin
japanilaisessa kulttuurissa kuin Jensenin töissä jotain
kaunista ja herkkää, joiden vastakohdat hiovat ääripäiden
särmiä ja tekevät lopputukoksesta mielenkiintoisen.
Anita Jensenin töissä yhdistyvät taidokas muoto ja syvällinen
sisäinen emotionaalinen maailma, mieli. Valokuvissa
tulisikin loppujen lopuksi pyrkiä katsomaan konkreettisen
kuvauksen sijaan kuvatun taakse ja yrittää päästä osalliseksi
niihin tunnelmiin, joissa taiteilija on työnsä tehnyt, jotta voisi
edes hetkittäin saavuttaa oivalluksen hetkiä siitä, mikä on
ollut todellisen kuvauksen kohteena Jensenin valokuvissa.

Minna Eväsoja
FT Japanin tutkimus, Helsingin yliopisto
Japanilaisen estetiikan dosentti, Helsingin yliopisto
Tietokirjailija ja tutkija

Edellinen on lyhennelmä Anita Jensenin tulevasta kirjasta,
joka julkaistaan Kuntsin Modernintaiteen museossa
Helmikuussa 2017 avautuvan näyttelyn yhteydessä
Maahenki kustantamon kanssa

THE LENCE WITHIN THE HEART OF LIFE
LINSSI ELÄMÄN SYDÄMESSÄ
LINS TILL LIVETS HJÄRTA
心の炉辺を写す

 

CV, Anita Jensen >
Teosluettelo >
Verkkokauppaan >

Lisätietoja:
G12 HELSINKI, Annankatu 16, Helsinki | www.galleria12.fi | 044 717 7177 | g12helsinki@gmail.com